Voi jestas että olen väsynyt. Pikkarainen on kipee, kuumetta ja kamala räkis.Toisen on vaikee nukkua kun nenä tukossa ja vuotaa. Onneks nukahtaa uudestaan suht helposti silittelemällä. Äiti vaan ei nukahda uudestaan kovin helposti.
Ja viime yönä valvoin ehkä siksikin, että mua pelottaa toi kuume ihan hulluna. Viimeks alkusyksystä kun Emmi oli kipee, sille nous niin korkee kuume et alko kouristelemaan ja tärisi vaan. Se oli niin pelottavaa että en toivois sitä uudestaan.
Nyt ei kyllä kovin korkeeksi noussut, sen verran että huomas yöllä , että on lämpöä, se rupeaa juttelemaan unissaan, ja herätessä ei oikeen tajua et äiti tuli viereen, tuijottelee vaan seiniä ja vaikertaa kuin kissanpentu. No, aamulla on tilanne jo parempi, kaheksalta nous niin reippaana, että äitiä vähän harmitti kun olis itselle uni vielä maistunu ton yön jälkeen. No, nyt voi hyvin mielin ottaa peitot sohvalle ja alottaa teletappi-maratonin :)
Oli vähän suunnitelmissa et mentäis tänään kattelemaan sormuksia Markon kanssa, mutta ei me nyt kyllä lähetä, otetaan iisisti Emmiläisen kanssa, että saa nyt sairastaa pöpöt pois.
Mitähän ihmeolentoja me äidit oikeen ollaan, kun en muista et olisin ite ollu kunnolla kipee ties koska!! Joskus ennen Emmiä viimeks. Kai sitä jotenkin työntää ne pöpöt pois, ei oo aikaa sairastaa :D Meillä on ollu Marko flunussa koko viime viikon, ja nyt Emmi.
Huoh, nyt lisää kahvia ja soffalle Emmiläisen kanssa. Alkaa kyllä teletapit tulla jo korvista, mutta minkäs teet :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti